lauantai 17. syyskuuta 2011

Kisapäivä tallilla

Tänään lauantaina oli sitten tallilla kisapäivä. Kiva pienimuotoinen estekisa tallilaisten kesken. Kolme pollea oli kisoissa mukana, neljä ratsastajaa.
Meillä on Mandi ollut toukokuusta lähtien. Eilen perjantaina hypättiin Mandilla meillä ollessa ekaa kertaa. Ja olihan Mandi kuumana! Itse koetin hypätä mutta Mandin etu ja takapää oli minulle ihan liian levoton! Etupää nousi useampaan kertaan ja pukittamisiakin oli siihen malliin että en sitten tohtinut mennä muita kuin maapuomeja. Onneksi Aino (tallin omistajan tytär) tuli kentälle Jukka hevosensa kanssa. Aino halusi kokeilla Mandilla hyppäämistä. Ainokin kertoi että Mandi oli kuuma, mutta sai kuitenkin hypättyä ihan hyvällä menestyksellä muutamia noin 60senttisiä esteitä, todella reilulla ilmavaralla. Ainolla oli ensin tarkoitus mennä lauantain kisoihin Lorella mutta se vaihtuikin sitten Mandiin tuon perjantain kokeilun jälkeen.
Kisoissa sitten tänään Mandi meni ensin 60sentin luokan. Ihan reipasta menoa reiluilla ylityksillä. Yksi kieltäytyminen tuli kun oli Mandille oudon näköinen este kun toisessa päässä oli pölkkyjä estetelineenä. Ainolta ja Mandilta hyvä suoritus.
Seuraavaksi kisoissa mentiin puomiluokka jossa oli kaksi osanottajaa samalla ponilla, Prillanilla. Ensin meni Anniina vauhdikkaasti puomeja kolistelematta. Sitten meni Henkka  (Henkka ehkä on 6-vuotias) Anniinan avustamana Prillanilla. Ja tuloksena oli loistava suoritus, kuten Henkka itsekin sanoi että ei tullut virhepisteitä. Aino meni lopuksi 80sentin luokan Jukalla ja meni puhtaasti myös hyvin ilmavilla hypyillä.
Muutenkin oli kiva olla mukana seuraamassa kisoja. Ainahan pieni muotoisetkin tapahtumat tuovat talli ilmapiiriinkin positiivista vaikutusta. Vaikka kisasuorituksia oli vähän niin kisat olivat mielenkiintoiset. Sosiaalinen tapahtuma kun paljon juteltiin toisten kanssa. Henkka kertoi kivoja tarinoita mm.elokuvista mitä oli katsonut. Henkka on myös äitinsä mukaan suunnitellut heille ensi kesäksi amerikan reissun. Ilmakin suosi tapahtumaa, aurinko paistoi. Ainut mikä viilensi oli varsin voimakas tuuli. Illalla taas tallille ottamaan pollet sisälle ja nyt viemään kitisijöitä uimaan raksilaan.

Aino & Mandi

keskiviikko 14. syyskuuta 2011

Taas se päivä kun kenkä lähti..

Siis otsikko jo varmana kertoo kengän irtoamisesta mutta se nyt ei kerro että se oli jo toinen kerta tällä viikolla ja nyt on vasta tiistai! Mandilta siis on kenkä irti. Ensin lähti oikeasta jalasta ja tänään valmennuspäivänä vasemmasta. Valmennuksen tietenkin peruin Mandin herkkien kavoiden takia tai tulihan sitä tietenkin kysyttyä Ylitalon Sadulta olisiko hänellä kengittäjän lahjoja jos olisi saanut kengän naputeltua paikalleen. Ikävä kyllä ei ollut niitä lahjoja suotu valmentajalle...Harmi....Tulipa taas kerran sitten soitettua kengittäjä Jarille ja sehän niin koomisesti vastasi puhelimeen "ei kait taas kenkä ole lähtenyt" ei ollut sitä perinteistä Jari vastausta=) Huomenna siis taas kerran treffataan tallilla kengän laiton merkeissä.. Meistä kun toinen sitten Mandilla ratsasteli kentällä ja pellolla hetkisen niin toinen parka sitten käveli laidunta ristiin rastiin etsimässä kadonneita kenkiä. Mutta eihän sieltä heinikosta mitään löytynyt. Huonolla näöllä ja muutenkin huono etsimään joka ei omasta taskustakaan mitään löydä niin miten sitten pellolta...
Lorella oli tänään rokotuspäivä. Aika oli varattu aamu yhdeksäksi klinikalle. Me tallille tultiin jo kasilta ja lähdimme hetikohta kuitenkin klinikkaa kohti. Mietimme että voihan sinne mennä vähän aiemmin kun ei tallillakaan vielä jaksanut alkaa karsinoita siivoamaan. Tulimme klinikan pihaan jo 8.20. Kävimme ilmoittautumassa ja sanottiin että tuokaahan ruuna sisään. Rokotustilanteessa meni sitten peräti pari minuuttia ;) Pari kysymystä ja ruisku kaulalle ja sitten eiku takaisin vinkkaan. Kyllä ne siitäkin käynnistä sen viiskymppisen muistivat kuitenkin periä... Niin, ysiksi oli se aika klinikalle, me olimme takaisin tallilla ja Lore pellolla jo yhdeksän aikaan. Me ollaan kyllä aina ajoissa, joskus jopa tunteja liian aikaisin....

Eilen oli sitten se päivä kun tallilla pollejen kesä päättyi. Ensimmäistä kertaa sitten toukokuun olivat pollet kaikki karsinoissaan yötä. Eilen oltiin kaikki tallilaiset, kaikkien tallin pollejen omistajat yhtaikaa paikalla. Sellaista ei usein satu. Siinä meni jutellessa varmaan useampi tunti iltasella tallilla, ja kivaa oli.

Mandille saatiin sitten uusi hoitaja, Pietisen Saara. Meillä oli ilmoitus hevostalli.netissä johon tuli varmaan nelisenkymmentä yhteydenottoa eri ihmisiltä. Etsimme aikuista hoitajaa, toivoen että saataisiin yhtä kiva ja hyvä hoitaja kuin Pyykön Kirsi. Kirsi tekee monesti melkoisia yllätyksiä. Toi mm. kerran työpailtaan meille lahjan jossa oli polleille paljon kivoja tuotteita, myös meillekin jotain. Olikohan se edellisenä viikonloppuna kun menimme tallille niin Kirsi oli siivonnut kaapin ja oli tuonut korin ja järjestellyt kaikki viimeisen päälle. Suurena yllätyksenä oli melassiämpärin kannen kirkkaus, jopa se oli kiillotettu! Kiitos Kirsi. Saara kun tuli ensimmäistä kertaa tutustumaan Mandiin niin heti siinä päätimme jos Saara suostuu käymään pari kertaa viikossa Mandia hoitamassa/liikuttamassa niin tässä meille uusi hoitaja. Ja niinhän siinä kävi.

Kotonahan tätä tietenkin kirjoitellaan niin nyt on kiire koiraa katsomaan ja vähän komentamaan. Näkee ulkona kummituksia, onhan nyt jo pimeäkin...


Kuvassa kolme eläintä; Lore, tallikissa ja päästäinen joka on piilossa.

torstai 8. syyskuuta 2011

Hulda tallilla

Sitä eletään jo torstaita. Lämmintä ilmaa on kyllä pitänyt ja suhteellisen kuivaakin niin on kenttäkin pysynyt varsin loistavassa kunnossa. Ojat on kaivettu kentän reunalle ja ei olla vielä ainakaan saatu tallilta potkuja persuuksille ;)
Toissa päivänä tuli Mandilla mentyä tunnilla Ylitalon Sadun valvovan silmän alla. Mandilla kun on jäykkyyttä ja vähän virtaakin niin on ollut tapana ensin liinassa vähän juoksuttaa ennen kuin selkään menee, niin tälläkin kertaa. Sitten Satu meni selkään ja teki alku ratsastuksen. Minä sitten menin lopuksi. Mandi oli kaiken tämän jälkeen sitten melkoisen hikinen, takajalkojen väli jopa vaahdossa :)

 Tumpelointia


Ei niin tumpelointia

Kävimme tänään tallilla kahteen kertaan. Aamulla oli tarkoitus käydä Mandilla ratsastamassa mutta katsoimme parhaaksi Mandin haettua että nyt soitetaan kengittäjä Jarille ja annetaan Mandille vapaa päivä. Mandin vasemman takajalan kenkä helisi siihen malliin että irti kohta lähtee. Se on se Mandin vaikein jalka vielä. Sitä ei ole kengitetty yhteentoista viikkoon niin ihmekös se on että alkaa jo kenkä näyttää irtoamisen merkkejä. Jari se sitten huomenna tulee kengittämään, ensin sanoi että tulee ensi viikolla mutta kun sanoimme että se on se vaikein jalka ja kenkä lähes irti niin Jari järjesti menonsa niin että tulee kiitettävän nopsaan. Hyvä Jari, hänelle pisteet. Huomenna saa Lore sitten uuden kengityksen, samalla purukalusto saa raspauksen kun Jarilla on siihen ammattitaito ja välineet. Molemmat pollet ovat huomenna sitten vähän pää sekaisin kun saavat rauhoituksen. Mandin takajalkaa kun ei mitenkään voi kengittää ilman rauhoitusta, toivottavasti tehoaa paremmin kuin viimeksi kun silloin ei rauhoituspasta tehonnut. Lore saa rauhoituksen kun raspataan. Olisihan sitä tänään voinut Lorella kentällä käydä pyörähtämässä mutta vähän siinä sitten iski laiskuus... Eiku mietimme siinä että Lorella on ollut rankka viikko ja vielä Ylitalon Satu tulee huomen aamulla ennen kengitystä ja raspausta Lorea liikuttamaan.
Sitten se toinen tallilla käynti. Meillä oli koiramme Hulda (Jack Russelin terrieri) mukana, josta kovasti haluaisimme sellaisen koiran mitä pitää tallilla mukana irtikin. Mutta Hulda on vielä pentu, oikea ADHD tapaus. Menimme Huldan kanssa laitumelle pollejamme moikkaamaan. Paljon oli tyttöjä menossa edellä hakemaan muita laitumella olevia hevosia ja ponia. Niinpä me vähäksi aikaa pysähdyimme portille katsomaan mitä laitumella tapahtuu. Hulda siinä samalla tapansa mukaan fleksissä ollessaan singahteli joka paikkaan. Mutta rauhoittu Hulda hetkeksi kun maassa olevan sähkölangan päälle meni. Voi sitä ulinaa ja uikutusta. Mutta siitä sitä koira oppii. Nooh, me kävimme katsomassa sitten Lorea ja Mandia Huldan kanssa. Siinä muutamat kuvat saatiin otettua. Mandi tuli vastaan ensin ja Lore vähän myöhemmin perässä. Varsinkin Lore oli pikkuisesta Huldasta oikein kiinnostunut.

Hulda haistelemassa Lorea ja Mandi Huldaa

Siinä huomattiin että Lorella oli toisen silmän vieressä verestävä hiertymä. Riimunarut oli kaukana joten pikkukoiran pikkupikkufleksi sai toimia riimunarun asemasta. Tallille menimme hiertymää puhdistamaan, mutta eihän sisälle mahtunut kun siellä 5 pollea jo oli. Mutta onhan sitä pihalla tilaa =) Siinä vaan oli se vaikeutena kun tuo Lore on niin korkea niin eihän sitä ylety kunnolla mitään tekemään. Onneksi maassa oli pari omppua niin niiden avulla saatiin hiertymä putsattua ja hoidettua. Siitä sitten takaisin laitumelle. Hulda ei ensimmäisestä sähkötällistä oppinut, meni heti portin lähelle tultuamme uudelleen sähkölankaan. Ja taas samanlainen, ehkä vähän pahempikin uikutus. Sen jälkeen Huldan ADHDmäisyys oli loppuajan tallilla ollessamme tipotiessään. Oli niin rauhallista että mietimme että kera sähköiskun meillä koira vaihtui. No, kotiin kun sitten tulimme niin huomasimme kyllä että sama Hulda se on kuin ennen noita tallin tällejä.